sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Yksinäinen... pieni runohetki


 
           tuliko hän kotisi ovelle
           kertomaan ajatuksistaan.
           sinulle joka olet
           ihminen ilman onnea ja ystäviä.
 
           monet osoittivat sormellaan
           hymyilivät karkeasti ja
           käänsivät selkänsä
           ilman häpeää.
 
           mutta eivät ne kaikkea tietäneet.
           yksinäisen sydämessä asui rauha
           ja elämän valo paloi voimakkaana.
           hän uskoi tulevaisuuteen.

                   - matti j. miettinen -
 

2 kommenttia:

  1. Huomenta!Onpa helppo nyt kommentoida kun mikään ei karkaa pois..

    Runosta:Kyllä Matti J osaa sovittaa sanat ja ajatukset kohdalleen,puhutteleva.Hyvää sunnuntaipäivää Sinulle.

    VastaaPoista
  2. Niinpä, yksinäinenkin voi olla onnellinen omalla tavallaan... Kiitos rohkaisevasta runosta ja kuluneesta ajasta. Hyvää uutta viikkoa Maija ja Matti!

    VastaaPoista

ILAHDUN KOMMENTISTASI - KIITOS;)